Tällä välin tuli herttuoiden lähetti kaupungin porvariston luo.
Herttuat uhkasivat hyökätä Tukholmaan eivätkä sanoneet ryhtyvänsä mihinkään keskusteluihin, ennenkuin Yrjö Pietarinpoika oli annettu heidän haltuunsa.
Porvaristo vihasi suosikkia; nyt tuli siihen lisäksi pelko kaupungin ryöstämisestä. Etevimmät heistä veivät kuninkaalle herttuain viestin vaatien päättävästi prokuraattorin luovuttamista.
Taalalaiset pitivät vartiota linnassa ja he yhtyivät tähän yksimielisesti.
Eerik vastusteli. Hän arveli kyllä, että Yrjö Pietarinpoika oli piiloutunut niin hyvin, ettei kukaan löytäisi häntä; mutta hän ei kuitenkaan tahtonut suostua jättämään häntä. Mutta vaatimukset tulivat yhä ankarammiksi; hän ei uskaltanut kauempaa vastustaa, ja niin saivat taalalaiset luvan etsiä Yrjön ja jättää hänet herttuoille.
Eikö vain olisi löytynyt kavaltajan kavaltajaa? Moni tiesi jo hänen piilopaikkansa, ja nyt hänet tuotiin esiin ja vietiin kaupungista.
Tuo katala joutui kiduttavan kuulustelun alaiseksi ja kärsi syyskuun 28 p:nä mitä julmimman kuolemanrangaistuksen.
Piiritystä kesti viikon ajan; "Kolmen kruunun" ja Brunkebergin tykit jymisivät yhtämittaa toisiaan vastaan, ja Eerik teki hyökkäyksiä sekä maitse että meritse, mutta menestyksettä.
Tällä välin kerrottiin kaupungissa, miten linna toisensa jälkeen antautui herttuoille.
Sanottiinpa koko valtakunnan joutuneen heidän käsiinsä ja että
Tukholma yksin puolusti hyljättyä, puoleksi hourupäistä kuningasta.