Pian senjälkeen saapui herttuoilta lähetti luvaten, että porvaristo vapautetaan kaikesta rangaistuksesta ja sen etuoikeudet säilytetään, jos he vapaaehtoisesti antautuvat.
Nyt he rupesivat epäröimään.
Kohta senjälkeen tuli herttuoiden lähetti sovintoa hieromaan.
Eerik sai luvan pitää Ahvenanmaan ja Porvoon läänin niin kauan kuin eli, jos hän suostui omasta ja lastensa puolesta luopumaan kaikista oikeuksistaan kruunuun.
Porvaristo neuvoi kuningasta suostumaan tähän, samoin arkkipiispa ja hänen jäljelläolevat ystävänsä; he huomasivat sen hänen ainoaksi pelastuksekseen.
Mutta Eerik kieltäytyi; hän lupasi kaivaa maahan johonkin 50,000 dukaattia ja joukon hopeaa, sitten piiloutua ja sopivassa tilaisuudessa ottaa aarteensa esiin, värvätä sotilaita ja puolustautua.
Nyt huomattiin, että hän oli auttamaton.
Kaksi valtakunnanneuvosta, Niilo Gyllenstjerna ja Niilo Gylta, lähetettiin herttuoiden luo välittämään parempia ehtoja.
Sitä ennen he pitivät salaisen neuvottelun komentajan Antti Rålambin kanssa, joka lupasi seuraavana aamuna aukaista Eteläportin kuninkaan ollessa aamusaarnaa kuulemassa.
Tuli sitten kuningas Kustaan kuolinpäivän, 29:nnen vastainen yö.