Jo 1571 oli kuningas alentanut rahan arvoa, eikä Kaarle empinyt käyttää tätä hyväkseen vaihtamalla ja ostamalla vanhaa, joka oli joltisestikin parempaa.
Mutta Juhana oli jo aikaisemmin laskenut tällaisen kaupan omakseen, ja nyt tuli veli hänen tiellensä, niin että kuninkaan täytyi kieltää koko tämä kauppa.
Lisäksi oli merikauppa Narvan kanssa julistettu vapaaksi Stettinin rauhassa, mutta Juhana tahtoi osoittaa ylivaltaansa merellä ja kielsi kenenkään käyttämästä tuota vapautta häneltä siihen lupaa saamatta.
Kaarle varusti laivoja ja lähetteli niitä Narvaan varustettuina passeilla, jotka hän oli itse valmistanut.
Kuningas käski anastaa laivat, ja vasta pitkän kirjeenvaihdon jälkeen ne laskettiin vapaiksi.
Tärkein riidan aihe oli kuitenkin kuningas Kustaan perinnön jako.
Juhana oli julkisesti osoittanut paheksivansa kaikkia herttuain vallan rajoituksia, ja niiden syiden joukossa, joiden nojalla Eerik syöstiin valtaistuimelta, mainittiin Arbogan artikkelit, koska ne muka olivat "kovia ja sietämättömiä".
Lisäksi mainittiin, että Eerik oli pakottanut veljensä ehtoihin, jotka olivat aivan isän testamenttia vastaan.
Ei käynyt epäileminenkään, ettei Juhana saanut kiittää veljeänsä kruunustaan.
Hänen täytyi sentähden tehdä muutamia myönnytyksiä, mutta herttua ei tyytynyt niihin.