Mutta nyt talonpoika rohkaisihe; hän nousi lattiasta ja silmäillen herttuaa sanoi korskasti:
"Eipä vaan niin helposti käy ottaa ihmisiä hengiltä."
"Luuletko sinä, etten minä ole herra herttuakunnassani", kysyi Kaarle koettaen pysyä levollisena.
"Voihan vedota kuninkaaseen."
"Ennenkuin ehdit sinne, on pääsi jalkojesi välissä." Näin sanottuaan hän helisti kelloa.
Ovi aukeni, ja muutamia aseellisia miehiä tuli sisään.
"Armoa, armoa!" huusi talonpoika nähdessään, että leikissä oli totta.
"Sinä tiedät ehdot."
"Mitä minun pitää tekemän? Menisin naimisiin hänen kanssaan, mutta nyt se on mahdotonta."
"Yhtä mahdotonta kuin henkesi säilyttäminenkin."