"Jos hän luulee minulta suojaa saavansa, niin hän pettyy", sanoi
Kaarle julmistuneena.
Aivan oikein tapahtuikin muutamia päiviä senjälkeen, että eräs naamioitu henkilö pyysi hänen puheilleen.
Siihen suostuttiin, ja de Mornay heittäytyi herttuan jalkoihin.
Hän oli syvästi säälien onnetonta kuningas Eerikkiä ja kuningatar
Elisabetin kehotuksesta päättänyt surmata julman ja sydämettömän
Juhana kuninkaan.
"Minulle on sanottu, että te kahdesti hätyytitte häntä paljastetulla miekalla."
"Niin tein, teidän armonne."
"Kumpaisellakin kerralla kätenne vaipui?"
"Niin, kumpaisellakin kerralla", voihki de Mornay melkein ähkyen.
"Miksi ette täyttänyt aikomustanne?"
"En voinut."
"Mikä esti?"