"Sentähden täytyy meidän ajatella hänen puolestaan."
"Ei tarvitse."
"Mutta ymmärrättehän, hänen tulevaisuutensa."
"Birgittalla ei ole mitään tulevaisuutta."
"Kuinka niin rohkenette sanoa?"
"Olen rohjennut paljon muutakin."
"Selittäkää tarkoituksenne, sen olette velvollinen tekemään, muuten vien hänet heti täältä."
"Siten vain jouduttaisitte sitä, mitä tahdotte estää. Selityksen kyllä saatte. — Kun tähdistä tiedustelin kasvattityttäreni vaiheita, näin niiden liittyvän teihin, mutta vain hyvin lyhyeksi ajaksi. Toinen tähti oli sitten siinä, missä hänen tähtensä oli ollut, ja sen kirkkaus kasvoi kasvamistaan. Silloin minä ymmärsin", sanoi vanhus kyynelten tulviessa hänen silmistään.
"Kuoleeko Birgitta?"
"Luuletteko, että olisin muuten antanut hänen käydä kohden kohtaloaan? Millainen on häväistyn naisen tulevaisuus? Mutta mitkään pilkalliset silmäniskut, mitkään halveksivat sanat eivät tule loukkaamaan häntä; hän menee täältä hiljaiseen hautaansa?"