"He ovat kokonaan riippuvaiset kuninkaasta ja hänen katolisesta puolisostaan."
"Eikö kuningatar voi mitään kuninkaaseen."
"Voi kyllä, paljonkin, mutta hän käyttää kaiken vaikutusvaltansa saadakseen hänet ja koko maan pyhän roomalaisen istuimen valtaan."
Birgitta oli hetkisen vaiti ja sanoi sitten: "Lupaa minulle yksi asia, Kaarle."
"Minä lupaan mitä vain tahdot."
"Ei, asia on vakavaa laatua; lupauksesi tulee osoittaa, että lujasti ja varmasti luotat minuun."
"Lupaanhan tietenkin, rakkaani! Annappa nyt kuulua mitä minulta pyydät."
"Ettet koskaan valitse puolisoa, joka ei ole samaa uskoa kuin sinä itse."
Birgitta oli sanonut sen aivan yksinkertaisesti, ja kuitenkin tuntui
Kaarlesta tuskalliselta.
"Rakkaani, kun sinä olet omani, kuinka luulet minun voivan naimista ajatella."