* * * * *
Rydboholmassa oli Pietari kreivin kirjoitus- ja lukuhuone sisustettu ja koristettu kaikella sillä komeudella, mikä oli niin korkean herran arvon mukaista. Kalliit flaamilaiset seinäverhot riippuivat seinillä, penkit seinävierillä olivat päällystetyt kalliilla kankailla, ja keskilattialla oleva suuri pöytä oli hienoimman leikkaustaiteen mestariteos.
Kaksitoista korkealla selkänojalla varustettua tuolia seisoi sen ympärillä, nekin olivat leikkauksilla koristetut, mutta selkänojat ja istuimet sitäpaitsi tyttärien ja miniäin kulta- ja silkkiompeleilla kaunistamat.
Erään korkean ikkunan ääressä oli Italiasta tuotu, metallikoristeilla ja leikatuilla korkokuvilla runsaasti koristettu, harvinaisen kaunis kirjoituspöytä; suurimmassa arvossa piti Pietari kreivi ikkunain välissä seisovaa kirjakaappia, jossa oli sekä useita painettuja kirjoja että myöskin erittäin harvinaisia ja kallisarvoisia käsikirjoituksia.
Suuren pöydän alle ja kaikkialle huoneeseen oli levitetty suden ja soopelin nahkoja.
Takassa paloi loimuava valkea.
Silloin vedettiin ovi verhot syrjään, ja kreivi Pietari, hänen vävynsä herrat Eerik ja Juhana Sparre, Hogenskild Bielke ja tämän veli Ture Bielke astuivat sisään. Pietari kreivi käski tuoda sisään viiniä ja olutta sekä pyysi sitten vieraitaan asettumaan pöydän ympäri.
Mitään tärkeämpää keskustelua ei kuitenkaan syntynyt. Puhuttiin puuta-heinää, kunnes juomat ja maljat olivat pöydällä ja palvelijat poistuneet. Silloin täytti Pietari herra maljat vaahtoavalla nesteellä ja lausui kunnioitettavat vieraansa tervetulleiksi.
Nämä kiittivät ja joivat.
"Nyt", sanoi isäntä, "olemme ilman kuuntelijoita ja voimme vapaasti puhua keskenämme. Herra Hogenskildillä lienee tärkeitä uutisia."