Tämä hymyili ja otti vielä aimo kulauksen maljastaan. "Siitä näyttää sukeutuvan sisällinen sota", sanoi hän. "Epätietoista vain, kumpaan puolueeseen tuli yhtyä."
"Eihän toki niin huonosti liene", huomautti Eerik Sparre. "Puron voi hillitä, ennenkuin se paisuu joeksi."
"Meidän velvollisuutemme on voimiemme mukaan olla apuna siinä", jatkoi herra Ture.
"Velvollisuutemmeko? Ketä kohtaan?" kysyi Pietari herra.
"Etukädessä isänmaata kohtaan."
"Hm, onhan muitakin velvollisuuksia."
"Veri on vettä sakeampaa", intti herra Hogenskild, "ja aatelin etuja pitää sen poikien ennen kaikkea harrastaa. Se on minun ajatukseni…"
"Jospa vain tietäisi onnistuvansa", jupisi Juhana Sparre.
"Kokenut kaikki tietää", jatkoi herra Hogenskild. "Kalastakaamme sameassa vedessä, silloin kala tarttuu koukkuun huomaamattansa."
"Tarkoitus pyhittää keinot", tuumaili kreivi Pietari, "ja politiikassa ei valitettavasti voi olla rehellinen. Minä en, jumal'nähköön, ole mikään katolisuuden ja vielä vähemmin kuninkaan laatiman liturgian ystävä, mutta jos hän nyt tahtoo sitä tyrkyttää, niin se tulee vitsaksi hänelle itselleen."