Siten jatkui taistelua mieskohtaisin mielenpurkauksin, mutta juuri sentähden, että se venyi niin pitkäveteiseksi, ehti jokainen muodostamaan asiassa oman vakaumuksensa.
Seurakunnissa oli sekä luterilaisia että liturgisia, samoin papistossa. Siinä oli horjumista puoleen ja toiseen.
Se oli varsinaisesti samaa taistelua, joka hajaannutti maailmaa — uskontunnustukset olivat moninaiset.
Juhanassa ei ollut tarmoa pysymään asiassaan lujana. Jokainen voimakkaampi virtaus vei hänet mukanaan, ja sentähden se asia, jonka puolesta hän työskenteli, ei voinut koskaan saavuttaa mitään pysyväisyyttä.
Aivan toisin oli Kaarlen laita, joka järkähtämättömästi ylläpiti ja puolusti mitä isänsä oli aikaansaanut.
Sentähden Kaarle seisoi itsenäisellä maaperällä, heti kun taistelu veljesten kesken oli tälle alalle kääntynyt. Siinä hän ehkäpä tietämättään laski perustuksen Ruotsin tulevaisuudelle ja poisti säälimättä kaiken, mikä asettui sen kehitystä vastaan.
* * * * *
Taistelun katkerimmin riehuessa tapahtui jotakin, joka antoi aivan uuden suunnan kuninkaan ajatuksille ja tarkoitusperille.
Kuningas Stefan Batori kuoli joulukuussa 1586, ja leskikuningatar Anna kirjoitti rakkaalle langolleen, että tämä heti lähettäisi lähetit Puolaan vaikuttamaan Sigismundin hyväksi, jonka valitsemista hän lupasi kaikin voimin kannattaa.
Mitä loistavia toiveita olikaan Puolan kruunu hänessä herättänyt! Miten olikaan hän itse sitä tavoitellut, kun se edellisen kerran oli vapaana, ja nyt sitä tarjottiin hänen pojalleen.