Mitä oli tehtävä? Sulkisiko Puolan vaali Sigismundin pois Ruotsin kruunusta? Oliko aatelistoon luottamista? Ja hänen oma veljensä — eikö hän pitäisi varaansa?
Epäilyksiä karttui; hän ei voinut päästä selvyyteen. Päättäköön
Sigismund itse.
Ja ainakin kahdennenkymmenennen kerran hän uudisti kysymyksensä:
"Tahdotko tulla Puolan kuninkaaksi?"
"Minkä neuvon annatte, rakas isä?" kysyi Sigismund.
"Rukoile Jumalalta parasta neuvoa, minä en voi mitään neuvoa antaa niin tärkeässä asiassa! Mutta mitä tahansa päättänetkin, voimieni mukaan koen sinua auttaa."
Prinssi lupasi ajatella asiaa, mutta päätöstä hän ei kuitenkaan voinut tehdä.
Kuningas oli epätoivoissaan. Vastauksen oli kiire; Puolan lähetystön täytyi lähteä.
Prinsessa Anna sai toimekseen udella veljensä mielipidettä.
Hänellä oli oma pikku hovinsa, ja veljen oli tapana viettää iltansa hänen luonaan.
Vain muutamia kertoja erityisissä tilaisuuksissa olivat molemmat siskokset läsnä nuoren kuningattaren illanvietoissa, joissa kuningas aina oli saapuvilla.