Heidän esimerkkinsä innostutti sekä urheita että pelkureita; kaikki kuolemanpelko katosi, ja niihin hyökkäyksiin, joita usein tehtiin linnasta, pukivat vaimot, morsiamet ja sisaret itse rakkaimpansa asevaruksiin kehottaen heitä miehuuteen ja urheuteen.
Etenkin Ivo Skenkenberg ja hänen väkensä kunnostivat itsensä lannistumattomalla miehuudellaan. Koko väestö ylpeili heistä; Ivoa nimitettiin Hannibaliksi ja hänen joukkoansa Hannibalin väeksi.
Kun venäläiset menestyksettä olivat lähes kuukauden ampuneet valleja, alkoivat he suunnata laukauksiansa kirkkoihin, torneihin ja korkeihin taloihin; samalla he lisäsivät tulipommiensa lukua, mutta saivat yhtä vähän aikaan.
Rääveliläiset sanoivat, että rauta sisäänammutuissa tykinluodeissa oli suuremmanarvoinen kuin niiden tekemä vahinko, ja tulipommit olivat hyvin hyväksi avuksi.
Venäläiset olivat menettäneet 3,000 miestä, niiden joukossa urhean Iivana Koltsoffin. Kaupungissa sen sijaan oli tappio ollut vähäinen, ja kevään lähetessä odotettiin lisäväkeä meritse.
Maaliskuun 19 p:nä vihollinen sytytti leirinsä ja marssi pois.
Rääveli oli toistamiseen pelastunut.
Tämä vastoinkäyminen sai Iivanan vimman ylimmilleen; hän kokosi vielä suuremman sotavoiman ja marssi taas Liivinmaahan. Rääveliläiset pyysivät ja saivatkin apua Ruotsista, mutta tällä kertaa Iivana kääntyi Riikaa vastaan, joka oli puolalaisten hallussa.
Koko ympäristö hävitettiin ja poltettiin linnoineen ja varustuksineen. Kaikkialla etenivät venäläiset julmuudella, joka oli heillekin tavaton, ei lapsia, naisia eikä vanhuksiakaan säästetty.
Ne vähälukuiset jäännökset, mitä vanhasta liiviläisestä aatelistosta vielä oli jäljellä, olivat suuressa ahdistuksessa. Heitä uhattiin kolmelta taholta, Ruotsista, Venäjältä ja Puolasta. Tässä hädässään he kiinnittivät toivonsa Maunu herttuaan. Hänen avullaan he tahtoivat perustaa oman valtakunnan.
Venäjän suuriruhtinas oli saanut kuulla heidän aikeistaan ja purki nyt vihansa hävitysretkeen heitä vastaan. Maunu pakeni Wendeniin. Tämä kaupunki, joka sijaitsi eteläisessä Liivinmaassa, oli lujasti linnoitettu, ja siinä oli vahva ritarilinna, joka ennen oli ollut suurmestarin asuntona.