Juhana pani heti pois Myloniuksen ja väitti "juutalaisvalheeksi" sitä, että hän muka kallistui roomalais-katoliseen uskoon.
Suurissa juhlissa, joita usein pantiin toimeen linnassa, oli päässyt kiihtymys valloille. Katariina ei koettanutkaan peitellä taipumuksiaan ja otti seurapiiriinsä ainoastaan samoin-ajattelevia, niin herroja kuin naisiakin.
Niinä harvoina kertoina, jolloin leskikuningatar otti osaa näihin juhlallisuuksiin, oli hänen ja prinsessa Elisabetin ympärillä ainoastaan vanhoja, koeteltuja ystäviä, jotka olivat uudessa hovissa yhtä vieraat kuin hekin.
Puhuivathan he entisistä ajoista, Kustaa kuninkaasta ja siitä ilosta, jota hän levitti ympärilleen.
Ja ihanain tytärten piiri, miten se olikaan hajaantunut — raastettu.
Cecilia, ihanin heistä?
Hän oli eronnut miehestään. Kerrottiin, että tämä oli kohdellut häntä pahoin.
Sattumalta oli hän nyt Ruotsissa — vieläpä Tukholmassakin, mutta hänen maineensa ei ollut paraita, kuningatar ei kutsunut häntä.
Ja prinsessa Sofia?
Hän oli seurannut herraansa, Maunu herttuata, Sonnenburgiin Liivinmaahan, jonka herttua oli saanut läänitykseksi Juhana kuninkaalta. Mutta siellä eli Maunu niin hurjasti ja kohteli kansaa niin säälimättömästi, että mieliala oli liian kiihottunut, jotta hän uskaltaisi kauan oleskella siellä.