"Nyt tiedän", nauroi Malaspina. "Et pysty hovimestarin tehtäviin."
"Yhtä hyvin kuin kuka tahansa, teidän ylevyytenne!" Munkki teki kaiken voitavansa salatakseen nyyhkytystään.
Mutta Malaspina ymmärsi väärin hänen omituisen liikutuksensa. "Mene levolle, Amadeus", sanoi hän jokseenkin kärsimättömästi, "ja lähetä tänne veli Antoine".
"Ei häntä, ei häntä", änkytti kalmankalpea munkki.
"Hänet, eikä ketään muuta", huusi Malaspina hypähtäen pystyyn. "Pidän itse huolen kirjalähetyksestä Suomeen. Antoine saa mennä viemään; kutsu hänet heti tänne."
"Hän ei voi tulla", huudahti munkki epätoivoissaan.
Lähettiläs seisoi ymmällä. "Mikäs estää?" kysyi hän pelokkaalla äänellä.
"Antoine on jo matkustanut niin kauas kuin hän voi päästä!" ähkyi munkki.
"Puhu selvemmin!"
"Hän on kuollut!"