"Kuollut!"… Ällistyneenä tuijotti Malaspina eteensä.
"Kerettiläiset ovat murhanneet hänet!"
"Murhanneet?"
"Niin, teidän ylevyytenne! Yöllä, kuten tavallista, on ollut verinen tappelu meikäläisten ja ruotsalaiskoirien kesken. Antoine, joka oli pukeutunut kuninkaan soittajaksi, oli luultavasti sattunut tulemaan paikalle tai kenties ollut mukana alusta alkaen, sitä en tiedä… hänen ruumiinsa vain löydettiin varhain aamulla!"
"Mistä löysitte hänet?"
"Itäiseltä Pitkäkadulta, merilaiturin läheltä. Monista verilätäköistä päättäen oli siellä mahtanut olla kova ottelu, mutta ruumiita ei ollut muita kuin veljen. Kerettiläiset olivat kai ehtineet korjata pois heikäläisten ruumiit."
"Mikä onnettomuus, hän pystyi kaikkeen… Oletteko korjanneet ruumiin pois?"
"Olemme, teidän ylevyytenne, mutta se otti koville… väkijoukko seurasi kintereillä ja tukki tien… erittäinkin oli vaikeaa saada hänet tänne… Eikö kuulunut mitään melua?"
"Ei, miten varhain se oli?"
"Kahdeksan aikaan. Meillä oli monet rettelöt, ennenkuin saimme paarit ja kantajat!"