"Ikävä, että sain tiedon näin myöhään. Missä on ruumis?"
"Alakerrassa, vasemmalla."
Malaspina riensi ulos.
"Kirottu kerettiläismaa", jupisi munkki. "Toivoisin näkeväni heidän kaikkien palavan helvetin tulessa…"
Munkki istuutui kyyryisilleen lattialle ja nyyhkytti ääneen.
Synkkänä kuin ukkospilvi lähti lähettiläs linnaan. Keskustelu kuninkaan kanssa venyi jokseenkin pitkäksi; ei voitu paljastaa ja asianmukaisesti rangaista väkivallan tekijöitä. Mutta nyt oli annettava aiottu isku ja julkisesti osoitettava, että kuningas Sigismund menetteli miten hyväksi näki, pelkäämättä niskoittelevia alamaisiaan.
Hautaus oli tapahtuva murhan jälkeisenä päivänä.
Malaspina jakoi tarpeelliset käskyt, surusaatto oli oleva suuri ja loistava.
Ainoa, mikä pidettiin salassa, oli aiottu hautauspaikka.
Vanhan tavan mukaan haudattiin Tukholmassa kuolleet muukalaiset
Klaran kirkkomaahan, mutta niin ei ollut tällä kertaa tapahtuva.