Ulkomaalaiset eivät voineet kuunaan katsella häntä kyllikseen. Mutta erittäinkin kaksi miestä, joilla oli sangen erilainen elinasema, omistivat hänelle palvontansa ja ihailunsa. Toinen heistä oli Kustaa herttua, Sofia prinsessan poika, toinen oli käsisihteeri Potsmutschi, joka nyt oli kääntänyt purjeensa uusille vesille.
Hänen asemassaan oleva ruotsalainen ei olisi rohennut lähennellä niin korkeasukuista neitsyttä, mutta koreasti sonnustetun, tavattoman kauniin puolalaisen, jonka käsivarteen kuningas usein nojasi ja jolla hovissa näytti olevan suuri vaikutusvalta, hänen palvontansa oli imartelevaa, samalla kuin keskustelu hänen kanssansa huvitti. Hän oli paljon matkustellut, käynyt monissa eurooppalaisissa hoveissa ja osoitti sellaista olosuhteiden tuntemusta, joka ei yleensä tule maallikkojen osaksi.
Nuori herttua puolestaan oli äsken palannut Italianmatkalta. Oli hänkin nähnyt yhtä ja toista, ja molemmat koettivat kilvan näyttää tietojaan. Mutta sitä ei voinut auttaa, että ruotsalainen jäi alakynteen ja puolalainen aina sai viimeisen sanan.
Kustaa herttua olisi tuskin koskaan antautunut otteluun, jollei häntä olisi vallannut raivoisa mustasukkaisuus sitä kohtaan, joka uskalsi kilpailla hänen kanssaan Anna Banérin suosiosta. Hän oli ykskaks heittänyt kaikki kunnianhimoiset aikeensa yli laidan mereen; hän rakasti ensi kertaa elämässään, rakasti niin intohimoisella kiihkeydellä kuin saattoi odottaa hurjapäisen Maunu Saksilaisen pojalta.
Kaikki tämä tapahtui nuorten kieppuessa karkelossa linnansaleissa. Siellä uhkui nauru ja pilapuheet kaikkien huulilla, mutta vakavat, surulliset ajatukset piilivät monen sydämessä ja mielessä.
* * * * *
Herttuan luo oli kutsuttu vieraspitoihin kaikki neuvosherrat, niiden joukossa Kustaa Banérkin perheineen.
"Minä pelkään, millä mielellä herttuatar on minua kohtaan", sanoi Anna. "Hän ei varmaankaan ole unhoittanut sitä, että kieltäysin, kun hän minua kutsui seurakseen Nyköpingiin."
"Silloin täytyy hänen muistaa sekin, että minä tarjouduin menemään sijastasi", vastasi Märta.
"Herttuatar kelvannee järjestyksen esikuvaksi", sanoi Kristina rouva.
"Hänen kotinsa on hyvä koulu nuorille tytöille."