"Mitä hän sillä tarkoittaa?" kysyi Anna rouva.
"Jokainen kai saa ymmärtää sen miten voi ja tahtoo", vastasi Ebba rouva punastuen.
"Mitä nuo ihmeotukset sitten ovat nimeltään?" kysyi Anna rouva.
"Hän mainitsee vain yhden nimen", vastasi Krister, "Petrus Petrosa."
"Minä haluaisin ottaa hänet huostaani", virkkoi Ebba rouva innoissaan.
"Etkös sinä odota kokonaista laivastoa Puolasta?"
"Niin kyllä. Mutta ne eivät ole vielä saapuneet, ja niiden saavuttua tahtoisin miehen, 'joka kelpaa kaikkeen', heitä sijoittamaan."
"Ebba on oikeassa", sanoi Krister. "Syntyjään ruotsalainen jesuiitta kelpaa kaikkeen."
"Kernaasti minun puolestani, tehkää mitä tahdotte, en minäkään, ole toimetonna", puuskahti Anna rouva. "Ensi töikseni matkustan Sundbyhyn, sillä meidän täytyy saada Eerik Sparren leski mukaan."
Ennenkuin Ebba rouva sillä kertaa lähti Hörningsholmasta, lupasi hän, että hänestä pian kuultaisiin. Ja pian lähettikin hän uskotun palvelijan mukana salakirjoituksen, johon Krister Hornilla oli avain.