Leskikuningattaren oli ylen vaikea heistä erota, ja kyyneliä ero maksoi lapsillekin.
* * * * *
Herttualle ei jälleennäkemisen ilo ollut pitkällinen, hänellä oli tuhansia tehtäviä, joihin oli käytävä käsiksi.
Herttuatar oli käynyt juhlallisemmaksi kuin ennen. Yleinen kunnioitus, joka oli omistettu herttuan puolisolle, oli noussut hänen päähänsä, jossa jo kangasteli kuningattaren kruunu.
Tiedämme, että Helena Näf oli ainoa hovineitsyt, joka hänellä oli ollut Ruotsista mukanaan matkalla. Räävelissä oli otettu muutamia lisäksi, mutta nämä väsyivät pian ankaraan rouvaan ja palasivat mikä milläkin verukkeella kotiaan.
Helena jäi siten yksin kärsimään herttuattaren huonoja tuulia. "Pahinta kaikesta oli", sanoi hän Heidin rouvalle palattua, "etten koskaan saanut puhella kihlattuni kanssa muuten kuin hänen läsnäollessaan."
"Kumma, että Juhana Skytte sieti sitä!" huomautti Heidin rouva.
"Hänen täytyi minun tähteni."
"Se on siis syynä kalpeihin poskiin ja väsyneeseen katseeseen."
"Se kai se on", vastasi neitsyt.