Luja kädenlyönti, ja he erosivat.
Samuel Niilonpoika kiiti tiehensä rivakalla ratsullaan, ja Gyllenhjelm, joka vavisten ajatteli, että hänen lähtönsä oli tapahtunut herttuan tietämättä, päätti toimia omin neuvoin.
Linnasta saatu lisäväki lisäsi hänen rohkeuttaan. Joukot siirtäytyivät kaupunkia lähemmäs, jalkaväki sijoitettiin Perstorpin karjakartanoon, ratsumiehet taasen Skällbyhyn ja eläintarhaan.
Seuraavana päivänä lähetti hän torven toitottajan kaupunkiin vaatien, että kaikkien ulkomaalaisten oli sieltä lähdettävä ja linna luovutettava syntyperäisten ruotsalaisten käsiin.
Mutta linnanpäällikkö Juhana Sparre oli aina nuoruudestaan ollut herttuan vihamies. Hän oli ylimys kiireestä kantapäähän ja huomasi hyvin katsovansa omia etujaan puolustaessaan Sigismundia viimeiseen veripisaraan saakka. Ja tässä taistelussa kannusti häntä ylpeä puolisonsa Margareta Brahe, jonka mielestä ei paljoa merkinnyt puhe ruokavarojen vähyydestä, koska heidän pöydässään oli aina ollut yltäkyllin.
Kun Gyllenhjelmin antautumisvaatimus esitettiin Juhana herralle, oli hänellä lyhyt keskustelu vaimonsa kanssa, ja hän vastasi sitten, että hän säilytti linnan ja kaupungin kuninkaalle ja hänen rintaperillisilleen. Heti sen jälkeen antoi hän käskyn, että pohjois- ja eteläportit olivat vahvasti teljettävät.
Samaan aikaan saapui Kalmariin kaksi puolalaista laivaa, joiden päällikkönä oli Ladislaus Beckes. Hän toi 40 unkarilaista, suuren joukon elintarpeita ja ennen kaikkea suuren sotatottumuksensa. Toistaiseksi ei siis linnanpuolustajilla ollut hätää mitään.
Gyllenhjelm ei ollut laivojen puutteessa voinut lähteä Beckesiä vastaan. Ja kuinka hänen sydämensä pursuikaan harmista, kun hän näki puolalaisten laivojen esteettömästi laskevan maihin ja tuovan kallisarvoisen lastinsa!
Se tapahtui kolmantena päivänä Samuel Niilonpojan lähdettyä. Hän saattoi nyt kysyä neuvoa ainoastaan itseltään ja tuumiskeli parhaallaan mihin kummaan hänen oli ryhdyttävä, kun ovi temmattiin auki ja ystävä syöksyi sisään.
"Tuomitse minut kuuliaisuudenrikoksesta", sanoi hän. "Kuolen ilolla, sillä hän on nyt pelastettu!"