9.
PAHAN VOITTO.
Kreivi Magnus Brahe oli kuninkaan toivomuksen mukaan ja kuningattaren suostumuksella vienyt tyttärensä vanhan leskikuningattaren Katarinan luo, joka heti mieltyi nuoren tytön ujoon käytökseen ja tavattomaan kauneuteen.
Ebba neidistä oli tosin hirveää elää erillään hovin iloisista huveista ja monista ystävistään; mutta "Stiina rouva" oli ollut niin ilkeä häntä kohtaan kuninkaan tähden, että oli hyvä päästä hänestä joksikin aikaa. Strömsholman yksinäisyydessä saattoi hän saada aikaa ajatella tulevaisuutta ja omia sydämenasioitaan.
Tosin hän piti hirveän paljon kuninkaasta, vaikka tämä olikin kauhean yltiöpäinen, niin että saattoi väliin toisen aivan pelästyttää. Mutta kyllä hän sentään olisi hyvä pikku kuningatartaan kohtaan, kunhan he olisivat oikein naimisissa, ja kun hänen olisi pakko lähteä pois kotoa, pitäisi hän, Ebba, omaa hoviaan kaukana "Stiina rouvasta". Ja niin hänen tyttömäisellä mielikuvituksellaan alkoi kaikki olla selvillä.
Mutta nuoren neitsyen valoisat toiveet saivat pian hälvetä. "Stiina rouva" ei ollut niitä, jotka päästävät voiton käsistään, vaan varma ja taitava sotapäällikkö tavallaan. Hänen kenraaliensa nimet olivat viekkaus ja vilppi, ja ne voittivat voittonsa pimeässä.
Abraham Cabeljou oli kuningatar Kristinalle antanut tiedon suunnitelmastaan ja ilmoittanut sen onnistumisesta.
Kuninkaan lemmentarina kauniin Margaretan kanssa tuli pian tunnetuksi, ja uutinen siitä saapui kulovalkeana Ruotsiin, ja mukana seurasivat liikuttavat kuvaukset vanhan Gabeljouin surusta ja epätoivosta.
Jo sitä ennen oli Kristina rouva kirjoittanut leskikuningatar
Katarinalle ja kertonut tälle kuninkaan lapsellisesta mieltymyksestä
Ebba Braheen. Hän oli varma, että se pian haihtuisi, mutta hänen kävi
sääliksi tyttöä, joka kuvitteli pääsevänsä Ruotsin kuningattareksi.
Sitten saapui yllämainittu viesti Pihkovasta, ja Kristina kirjoitti siitä pikimmiten Strömsholmaan.