— Joka päivä, vastasi kääpiö. Dorotea puristi kätensä nyrkiksi:
— Kuinka sinä uskallat?
— Olen sanonut, että ne tulevat Otto herralta.
— Minkätähden?
— Hän saa joka päivä tuoreita kukkia, mutta kuihtuneet vien Kustaa herralle.
— Mitä hän siitä välittää?
— Näkyypä paljonkin välittävän. Hän on vihoissaan.
— Onko hän siitä vihoissaan?
— Mustasukkainen tietysti.
— Tyhmyyksiä! Mene tiehesi!