— Ajattele nyt. Kaikki tietävät että hän on täällä; sinun taloasi tullaan öin päivin vartioimaan.
— Olisihan se ikävää… mutta kuullaanpa mitä emäntäni Barbara sanoo.
— Ei ikinä! huudahti tämä. — Minä vastaan ritarin persoonasta, ja, lisäsi hän ylpeästi, — jos herrani Isossa Beltissä osasi ottaa 40 tanskalaista laivaa, niin totta minä nyt omassa talossani täällä Lyypekissä osaan puolustaa yhtä ruotsalaista ritaria kuningas Kristiania ja hänen joukkoaan vastaan.
— Punnitaan tarkkaan!
— En punnitse mitään, sillä tiedän mitä voin ja mitä tahdon.
— Syyttäkää sitte itseänne.
— Sen teenkin, mutta kuulkaas, Herman Israel, tahdotteko joksikin aikaa antaa asunnon ja ruuan pojalleni? Hänen silmänsä ovat, niinkuin tiedätte, olleet kipeät ja hänen täytyy sentähden olla pimeässä huoneessa.
— Onhan meillä pihan puolella vapaa huone.
— Hyvä on. Mutta hänen luonaan ei saa käydä vieraita.
— Vaimonihan on hänen kumminsa.