— En oikein saata iloita valtakunnistani ennenkuin taivutan Lyypekin tahtoni alle; siinä on paljon työtä ja vaivaa, ennenkuin saan sen irti vanhasta Ruotsista.
Hänen sanojaan seurasi teko; kaikki Tukholmassa oleskelevat saksalaiset vangittiin, heidän tavaransa otettiin takavarikkoon ja kaikki, joilla oli tavaroita takanaan määrättiin hengen uhalla antamaan ne pois.
Sitäpaitsi kutsuttiin Köpenhaminan ja Malmön pormestarit Tukholmaan keskustelemaan ja päättämään kauppaoikeuksista, joita kuningas armossa, "omaksi ja kolmen valtakunnan iäiseksi hyväksi" oli näille kaupungeille suonut.
Tarkoitus oli saada aikaan suuri kauppaliitto, joka kokonaan tekisi tyhjäksi Lyypekin vaikutuksen Skandinavian valtakunnissa. Kristian tahtoi valloittaa Hansan sen omilla aseilla ja Lyypekki heräsi ja huomasi kauhulla, kuinka likeisesti sen menestys riippui Ruotsista.
Heti Ruotsiin tehdyn verisen retken jälkeen järjestettiin komea seurue ja kolmen pohjoisen valtakunnan kuningas läksi suurella loistolla tervehtimään lankoaan Kaarle V Alankomaissa, vaatiakseen häneltä loput puolisonsa myötäjäisistä ja voittaakseen keisarin puolelleen niissä riidoissa, joita hänellä oli setänsä Holsteinin herttuan Fredrikin ja Hansakaupunkien kanssa.
Tällä retkellä hän lausui oppineelle Erasmukselle:
— Miedoilla lääkkeillä ei saada aikaan mitään; ne keinot ovat tehokkaimmat, jotka tärisyttävät koko ruumiin.
Hänen ystävänsä saivat nyt hoitaa Ruotsia mielin määrin. Hänellä itsellään oli muuta tekemistä ja aikeitaan hän vuorotellen pani toimeen tai hylkäsi, kielsi tai otti takaisin armoihinsa sellaisella kiihkolla, että ne hänelle itselleen tuottivat sanomattoman paljon vahinkoa. Hän tahtoi murtaa aateliston ja sen vallan, korottaa porvarit ja talonpojat, lannistaa Hansakaupunkien kauppamahdin, saada haltuunsa Holsteinin ja valloittaa Ruotsin; ennenkaikkia tulla yksinvaltiaaksi.
Tämä kaikki piti saatanaan aikaan lakien, koulujen, murhien, petosten ja aseiden kautta yhtaikaa. Vuonna 1522 antoi hän koko Tanskalle uuden lakikirjan, jossa oli suuria muutoksia. Jokaisen piti olla oma herransa ja vapaasti saada toimia niinkuin tahtoi. Tämä tietysti nostatti ylhäisön vihan häntä vastaan. Hän vähensi papiston valtaa ja rikkauksia ja koetti tuoda maahan Lutherin oppia, vaikka katoliset papit tietysti olivat vimmoissaan. Hän tahtoi parantaa kauppaa ja elinkeinoja ja sentähden hän suosi hollantilaisia; seurauksena oli, että Lyypekki näki hänestä koituvan mitä vaarallisimman vihollisen.
Nämät muutokset olivat kaikki erittäin hyvät ja hyödylliset, mutta hän tahtoi ne panna toimeen väkisin ja kaikki yhtaikaa.