Kevytmielisyydessään hyppäsi hän yhdestä äärimmäisyydestä toiseen. Ruotsissa hän harjoitti julmuuksia muka erään paavin käskykirjeen nojalla ja Tanskasta kirjoitti hän Lutherille ja keskusteli uskonpuhdistuksen toimeenpanemisesta.

Kun Roomasta uhattiin tulla tutkimaan syytä Tukholman verilöylyyn, niin hän paikalla kääntyi paavin puoleen pyynnöllä, että tämä vahvistaisi kahden uuden pyhimyksen pyhäksi-julistamisen.

Suosikkinsa Didrik Slagheckin, jota yleisesti inhottiin, korotti hän arkkipiispaksi Lundiin, mutta kutsui hänet sitte Köpenhaminaan, jossa häntä syytettiin Tukholman verilöylyn alkuunpanemisesta ja kiusallisesti tutkittiin. Hänet tuomittiin ensin hirtettäväksi ja kuljetettiin jo hirsipuuhun, mutta vietiin sitte roviolle ja poltettiin elävältä.

Mutta tälläkään uhrauksella ei Kristian voittanut takaisin kansan rakkautta.

Lyypekkiläiset tekivät rynnäkön Själlandiin ja Skåneen. Kristian tosin talonpoikien avulla löi heidät, mutta ei enään luottanut väkeensä, vaan toimitti maahan vieraita palkkasotureita. Mutta heidän palkkaamiseensa puuttui varoja. Silloin kutsui hän joulukuun kymmenenneksi päiväksi kokoon herrainpäivät Kallundborgiin, mutta ani harva saapui niihin. Vimmastuneena määräsi hän uuden kokouksen pidettäväksi Århusissa kesäkuun 24 päivänä.

Meidän on muistettava, että hän juuri samana vuonna ja samassa
kuussa, Tukholmassa olevien päällikköjensä pyynnöstä antoi Severin
Norrbylle käskyn hankkia muonaa, ruokavaroja ja apua väelleen
Tukholman linnassa.

Hänellä itsellään oli muuta ajattelemista. Kulovalkeana kierteli sellainen huhu, että kuningas Sigbritin kehoituksesta aikoi verilöylyssä surmata Tanskan aatelisia ja että valepukuisia pyöveleitä jo oli hänen henkivartijastossaan sekä että hän talonpojille panisi suuret verot.

Silloin kokoontui Jyllannin aateli Viborgiin ja päätti sanoa irti Kristianille tekemänsä uskollisuudenvalan ja tarjota kruunun hänen sedälleen Holsteinin herttualle Fredrikille.

Herra Maunu Munk lupasi ottaa viedäkseen perille vaarallisen irtisanomiskirjeen.

Hän läksi kuninkaan luo ja joi hänen seurassaan myöhään yöhön asti.