Mutta lyypekkiläinen vapisi kuin haavan lehti ja itki kuin lapsi.

— En voi sille mitään, sanoi hän. — Se on kaikki lyypekkiläisten herrojen syy.

Kun Kustaa kuningas läksi Malmöstä, niin hän päätti, ettei hän enään jätä Ruotsia. Hän kutsui heti kokoon säädyt Vadstenaan, ilmoitti heille Malmön päätökset ja neuvotteli heidän kanssaan, miten rauha olisi ylläpidettävä molempien valtakuntien välillä.

Päätettiin, että Upsalan valittu arkkipiispa Johannes Magnus ja Hojan kreivi Juhana, joka hiljan oli tullut valtakuntaan ja säätyjen suostumuksella otettu neuvostoon näiden valtiopäivien ajaksi, lähetettäisiin Lyypekin kokoukseen. Sitä ennen etsittäisiin kirkoista ja luostareista kaikki kirjeet ja todistukset, joilla voitaisiin vahvistaa Ruotsin omistusoikeutta Gottlantiin, Blekingeen ja Vikeniin.

Hojan kreivi Juhana oli hiljan astunut kuninkaan palvelukseen.
Miellyttävällä käytöksellään oli hän niin vaikuttanut Joakim Brahen
leskeen, että tämä oli suostunut rupeamaan hänen puolisokseen.
Margareetan vaikutuksesta oli kuningas hankkinut Hojan kreiville
Stegeborgin läänitykseksi.

Vadstenasta läksi kuningas Keski-Ruotsiin ja kirjoitti sieltä päälliköilleen Gottlannissa, että koska he olivat laiminlyöneet oikean ajan eivätkä olleet saaneet aikaan mitään hyvää, niin tulkoot nyt sieltä pois laivoineen ja miehineen ja lähtekööt Tukholmaan.

Berendt von Melen lakkautti heti piirityksen, mutta ei uskaltanut lähteä Tukholmaan, vaan purjehti Kalmariin.

Saksalaiset sotamiehet uhkasivat ottaa takavarikkoon kuninkaan laivat ja tykit maksamatta jääneistä palkoista, jonkatähden kuningas, kun he vihdoin tulivat Tukholmaan, kutsutti eteensä saksalaiset päälliköt, soimasi heitä heidän sopimattomasta käytöksestään, pidätti osan heille tulevasta palkasta, pani toisia viralta ja rankaisi toisia.

Berendt von Melenille kirjoitti kuningas ystävällisen kirjeen, jossa käski häntä Tukholmaan, luvaten että häntä siellä kohdeltaisiin hyvyydellä. Hänen oma vaimonsakin kehoitti häntä siihen, mutta hänellä oli paha omatunto ja hän pelkäsi. Sentähden asettui hän Kalmarin linnaan ja otti miehistöltä valan, että se tottelisi ainoastaan hänen käskyjään.

Vuosi 1524 kului umpeen, Kustaa vietti joulun Upsalassa ja palasi tammikuun ensi päivinä takaisin Tukholmaan.