— Sitä ei teidän koskaan tarvitse katua.
— Kuka minua kohtaan on ollut niin hyvä kuin te? sanoi Kristina; — en kenellekään ole niin suuressa kiitollisuudenvelassa kuin teille.
Erotessa antoi Kristina hänelle lupauksen että hän voi palata kolmen kuukauden perästä saamaan varmaa vastausta.
Kun Kustaa oli lukenut taalalaisten kirjeen ja kuullut vastauksen, virkkoi hän:
— Sitä en olisi odottanut.
— Kristina rouva on jalo nainen.
— Mutta hän ei koskaan tule unohtamaan menneisyyttä.
— Hän rakastaa kuningasta.
— Miksei hän sitte koskaan ole käynyt luonani?
— Pahat kielet ulottuvat kaikkialle.