— Varmaan, mutta tahdon itse kirjoittaa hänelle… Kuulkaapa nyt, kansleri (Grym nimitti itseään kansleriksi), entä jos siitä vielä tulisi tuki lisää, jos…
Ajateltu mahdollisuus häikäisi petturin silmiä.
— Heidän sydämensä löytäisivät toisensa, vastasi hän.
— Niin juuri, jos ne löytäisivät toisensa!
* * * * *
Me palaamme nyt linnaan, jossa sillaikaa oli puhuttu miltei yksinomaan nuoresta Niilo Sturesta. Kävihän Reenissä usein sekä naapuria että kaukaisia vieraita, mutta nyt ei puhuttu muusta kuin Niilo Sturesta… pitosaleissa, makuusuojissa, kävelypaikoilla, kaikkialla kaikui nimi Niilo Sture, ikäänkuin se olisi ollut ilmassa.
— Jos hän saa vallan, niin olemme kadotuksen omat, sanoi Cecilia
Richissalle.
— Kuinka niin?
— Hän on pappien ystävä.
— Mutta jos hänestä tulee minun ystäväni, niin hän lahjoittaa teille vapautenne ja tekee teidät onnellisiksi, vastasi Richissa vilkkaasti.