— Mitä Ingierd rouva sanoi?
— Hän ei vielä ole saanut sitä.
— Kuinka ei?
— Täytyihän minun ajatella asiaa.
— Kaduitko?
— En, mutta punnitsin. Onhan arkkipiispa paljon yläpuolella abbedissaa, hän ei koskaan eläessään olisi uskaltanut vastustaa hänen tahtoaan. Millä oikeudella hän sitte kuoleman jälkeen sitä tekee? Tänään noustuaan saa äiti kirjeen.
— Siitä ei siis pyydetty vastausta?
— Minä käskin sanoa että äiti on mennyt levolle, mutta että hänen armonsa käsky täytetään.
— Mutta ethän sinä tiedä…
— Tiedän että äiti kulta mieluummin uhraisi oman lapsensa kuin asettuisi hänen armoansa vastaan.