Vouti hyppäsi alas tynnörin päältä ja katosi väkijoukkoon.
Siellä oli jouduttu kahdenvaiheille monessa suhteessa.
Peder Grym kulki miehestä mieheen vahvistamassa jokaista, joka rupesi epäilemään. Ponsi hänen puheessaan oli aina:
— Rakkaan Sten Sturen vanhin poika!
Läsnä oli myöskin rehellinen Niilo Maununpoika Asbosta, joka oli erittäin kuningasmielinen. Nyt nousi hän vuorostaan oluttynnörille ja pyysi puheenvuoroa.
— Kyösti kuningas on Upsalassa, sanoi hän. — Olen itse puhunut hänen kanssaan.
— Kai hän on meille suutuksissaan?
— "He ovat kuin lapsia", sanoi hän.
— Oli sitä toinen ääni kellossa, kun hänelle valtakunnan voitimme.
— Sitä hän juuri sanoikin. Käsivoimia heillä on, mutta ne eivät koskaan mene päähän.