VASARA LANKEAA.
Vesteråsin tulevat valtiopäivät aiottiin pitää suurempina kuin mitkään muut valtiopäivät Kustaan hallituksen aikana.
Mutta niissä pitikin keskusteltaman tärkeistä ja laajalle kantavista asioista: rahojen hankkimisen välttämättömyydestä, eripuraisuuden sovittamisesta ja uuden opin järjestämisestä.
Kaikki nämä kysymykset olivat niin toisistaan riippuvaiset, ettei niitä enään saattanut eroittaa.
Sitäpaitsi piti ryhdyttämän vakaviin toimenpiteisiin rauhan palauttamiseksi Taalainmaalla.
Salaa antoi kuningas ritaristolle ja aatelille käskyn miehissä ja aseilla varustettuna saapua valtiopäiville; hänen aiotut toimenpiteensä koskivat sekä yksityisten että koko valtakunnan parasta.
Joka kaupungista oli kutsuttu yksi pormestari ja yksi raatimies, joka lakikunnasta kuusi talonpoikaa ja joka tuomiokapitulista kaksi, kolme tai useita oppineempia miehiä; suuri joukko piispoja ja kaniikkeja, 15 valtakunnanneuvoston herraa, 129 rälssimiestä, Tukholman kaupungin valtuusmiehet, 14 vuoritilallista ja 105 talonpoikaa. Sitäpaitsi 70 porvaria muista kaupungeista.
Muiden valheiden lisäksi oli kuninkaasta liikkeellä sellainen huhu, että hän pitää Kristina Gyllenstjernaa vankeudessa. Kuningas pyysi häntä sentähden kokouksen aikana oleskelemaan muutamia päiviä Vesteråsissa hyvän ystävänsä luostarin abbedissan luona.
Herra Juhana Turenpoika ja hänen isänsä olivat myöskin matkustaneet sinne. Heidän välinsä ei ollut oikeastaan rikkoutunut, mutta herra Ture Jönsinpoika kyllä huomasi puolueestaan kadottaneensa sekä poikansa että Kristina rouvan. Muuta hyötyä hänellä ei heistä enään voinut olla kuin käyttää hyväkseen miniänsä nimen loistoa. Ja nyt läksi valtiohovimestari Ture Jönsinpoika ensi kerran eläessään purjehtimaan väärän lipun alla.
Olavi Pietarinpoika oli, niinkuin hän itse sanoi, valmis voittamaan tai sortumaan uskonsa puolesta.