— Sinä luotat minuun?
— Täydellisesti.
— Kiitos, kiitos Richissa! Tiedätkö mitä minä teen; jo tänä päivänä lähden Trondhjemiin. Arkkipiispan täytyy antaa minulle rahaa ja sotaväkeä ja sitte minä palaan takaisin ja onni seuraa minua, sillä minä en huoli keitään muita neuvonantajia kuin sinut.
— Sitte minä palaan Reeniin, sanoi Richissa.
— Yhtaikaako?
— Niin, sinun kanssasi! Seuraavana aamuna he läksivät.
Vanha linna tuntui tyhjältä ja autiolta eikä taalainjunkkari viipynyt kuin muutamia tuntia.
— Koska saan tietoja sinusta? kysyi Richissa eron hetkellä.
— Sitte kun minun on käynyt hyvin!
— Ja jollei…