Silloin ilmestyi näyttämölle taalainjunkkari. Niin, tietysti he mieluinten ottivat kuninkaakseen rakkaan valtionhoitajan, hyvän Sten herran pojan, olihan se selvää; ja koskeivät he enään olleet tyytyväiset Kustaaseen ja koska he enemmän pitivät tästä, niin väistyköön Kustaa pois tieltä. Koska he kerran voivat korottaa kuninkaan valtaistuimelle, niin on heillä oikeus hänet sieltä syöstäkin.

Sellainen oli yleinen mielipide; Kustaa sen tiesi ja hän rakasti taalalaisiaan. Mutta hankkiakseen rauhaa sekä heille että itselleen, täytyi hänen kovin kourin käydä kiinni asiain kulkuun. Ja sen hän päätti tehdäkin.

Taalalaisvoudeille lähetettiin kirjeitä, joissa heitä kehoitettiin etsimään kapinallisia ja valtakunnan neuvosto sekä etevimmät aatelismiehet saivat kutsun sotaväkineen saapua Vesteråsiin 15 p:nä helmikuuta.

Täältä lähetettiin taalalaisille kaksi kirjettä, joissa ilmoitettiin että kuningas aikoo lähteä Norjan rajalle päin ottaakseen selvää, ovatko valtakunnan viholliset paenneet sinne. Jos siis joku, olkoon hän köyhä tai rikas, kuninkaan voutien kautta on kärsinyt vääryyttä, niin on hänellä nyt tilaisuutta saada hyvitystä.

Sentähden määräsi hän, että Taalain kansan Askonin päivänä 26 p. helmikuuta 1528 on tuleminen Tunan vainiolle häntä tapaamaan. Silloin hän tuo sinne mukaansa valtakunnan neuvoston, lakimiehet ja tuomarit.

Määrättynä päivänä saapuikin kuningas 14,000 miehen etunenässä, jotka pystyttivät leirinsä Tunan kirkon luo ja ympärille. Taalalaiskansaa oli kerääntynyt lukuisasti kaikista pitäjistä.

Kuningas käski asettaa heidät suureen joukkoon, ja antoi sitte sotaväen piirittää heidät.

Tykit, joita oli tuotu mukaan, asetettiin suin kansaa kohti. Kuningas itse istui kiiltävässä haarniskassa ratsunsa selässä herrojensa ympäröimänä, mutta neuvoskunnan herrat, jotka keskustelivat kansan kanssa, istuivat syrjässä, etempänä vainiolla.

Ensin luettiin koko valtakunnassa Taalain eteläpuolella asuvilta talonpojilta kirjoitus Taalaissa asuville ja eläville talonpojille.

Siinä soimattiin taalalaisia siitä, että he menneinä vuosina olivat ryhtyneet tekoihin, jotka raskaana taakkana painoivat koko valtakuntaa.