— Sano ensin asiasi, poikani, puhui Grym, katsellen häntä tyynellä hymyllä.
— Oletteko te Peder Grym?
— Lienenpä kuka tahansa, niin voitte huoleti uskoa minulle, mitä teillä on hänelle sanomista.
— Irroittakaa ensin kirotut siteet; saatte vielä kalliisti maksaa, että olette sitoneet kuninkaan upseerin.
— Hänkö teidät on lähettänyt?
— On ja ei, huusi upseeri, joka nyt vihdoin oli päässyt jaloilleen.
Grym väistyi pelästyneenä syrjään ja loi katseensa oveen.
— Niin, sinä olet juuri se ilkiö, jatkoi vieras, — en tosin ikinä ole nähnyt konnankasvojasi, mutta juuri tuollaiset ne mahtavat olla! ja hän karkasi munkkia vastaan.
Silloin kävi talonpoika takaapäin häneen käsiksi ja kaatoi hänet olkilyhteelle.
— Hyi sinua, kotirauhan rikkoja!