— Se on julmaa. Mikset anna sitä hänelle?
— Siksi että häntä siinä kehoitetaan karkaamaan.
— Mutta jos me edeltäkäsin tiedämme tuumat, niin voimmehan tehdä ne turhiksi.
— Parempi on hänen luulla, että ovat hänet unohtaneet.
— Kustaa Eerikinpoikaa ei kukaan unohda! huudahti Dorotea kiihkeästi ja punastui.
— No, pidä sinä kiinni hänet, vastasi Eerik herra.
— Näytä minulle ensin kirje.
— Mahdotonta!
— Mutta minä sanon että minun täytyy tietää, onko kirje todellakin hänen sisareltaan.
— Otto Krabbe sanoi niin.