— Kuinka minä näin kaunista unta! "Elisabet, minä rakastan sinua!" sanoi hän enkä minä saanut häntä karkoitetuksi luotani!
— Miksi hän on niin kylmä ja tunnoton? Minä tahdon… hänen pitää… hänen täytyy…
Samassa palasi Lauri; hän näytti viluiselta, mutta oli hyvällä tuulella.
— Hyviä uutisia! sanoi hän.
— Joko pian olemme kotona Ruotsissa?
— Kahdeksan päivän perästä, jos tuuli pysyy suotuisana.
— Kahdeksan päivän perästä! toisti tyttö.
— Mutta se ei ole paras uutiseni.
— No mikä sitte?
— Se, että laivuri on luvannut pitää ylioppilaat kiinni koko matkan!