— Minä luulin teidän laskevan tunteja.
— Luultavasti siksi, että te itse laskette niitä?
— Minäkö? Enhän minä sitä tee… kyllä me molemmat taidamme kauvan muistella tätä matkaa.
— En ikinä, en ikinä minä sitä unohda! huudahti tyttö vilkkaasti.
— Te olette saanut kärsiä paljon!
— Sen olen jo unohtanut!
— Ja kokea kovia!
— Huh, mitä minä niistä!
— Te olette reipas tyttö!
— Mitä luulette minun kauinten muistavan?