Oikeudentunto vastasi: "Jos olisit käyttänyt tilaisuutta hyväksesi, ottanut häneltä maksoa siitä mitä hänen hyväksensä teit, antanut hänen kuitata välinne, mistä hänen sitte olisi sinua kiittäminen?"
Intohimo huomautti: "Minä luulin häntä köyhäksi tytöksi ja aioin pyytää häntä vaimokseni. Pitääkö minun päästää onni käsistäni siksi, että hän on ylhäisempää säätyä, koska hänen sydämensä sentään jo kuuluu minulle?"
"Sinä pyysit ettei hän unohtaisi saarnaamaasi oppia; eikö hän paremmin täytä pyyntöäsi, kun hän huomaa, että menettelit epäitsekkäästi etkä käyttänyt hyväksesi hänen heikkouttaan…?"
Taistelua kesti kauvan ja se oli kiihkeä, mutta nöyrä kristitty sen voitti; tosin hänen sydämensä vuoti verta, mutta hän pysyi lujana päätöksessään, ettei mistään hinnasta myy velvollisuudentuntoaan ja vakaumustaan.
Joku meistä ehkä muistanee Sten Sture vanhemman ajoilta nuoren arkkipiispa Jaakko Ulfinpojan ja Elsa Possen.
Arkkipiispan oli luovuttava rikollisesta rakkaudesta, mutta hänen taistelunsa ja hänen mielentilansa taistelun jälkeen oli aivan toisellainen kuin Laurin, ja molempien tulevaiseen kehitykseen vaikutti tämä taistelu mahtavasti. Jaakko Ulfinpojan teki se horjuvaksi ja mielisairaaksi; turhamaisuuden lippua heilutti hän maailmalle; hänellä, niinkuin kaikilla muilla ihmisillä, oli valta valita, tahtooko hän mennä myötä- vaiko vastavirtaa. Jaakko valitsikin ja vaikka hän sirotteli helyjä ympärilleen, niin ei hän voinut ihmisiltä peittää, että hänen retkensä kulki myötävirtaa, alituisesti myötävirtaa, ja hän oli tyytymätön itseensä ja koko maailmaan.
Aivan toisin kävi Laurin. Tehtyään lujan päätöksen, ettei hän kysy Elisabetin nimeä eikä perhesuhteita — senverran hän tiesi, ettei hän enään häntä tarvitse — päätti hän olla häntä ajattelematta. Mutta tämän päätöksen onnistumiseksi tarvittiin paljon työtä, varsinkin ajatustyötä.
Hän kiirehti kanslerin luo.
Kansleri otti hänet erittäin ystävällisesti vastaan ja pian vaipuivat he vilkkaaseen keskusteluun Lutherin opinkappaleista.
Kansleri oli hyvin tyytyväinen saamiinsa tietoihin ja vei Laurin kanssansa kuninkaan luo.