Piispat saapuivat nyt Tukholmaan, eihän heidän enään tarvinnut pelätä, sillä vastalause tasoitti tulevat synnit, ja niin he ensinnä toimittivat piispanvihkiäiset.
Sitte vihittiin harmaittenveljien kirkossa Lauri Pietarinpoika korkeaan ammattiinsa. Kuningas itse ojensi hänelle arkkipiispansauvan.
Mutta nyt täytyy meidän astua muutamia kuukausia taaksepäin.
Herman Israel oli jo saattanut naimakysymyksen onnelliseen loppuun ja kuningas käski nyt valmistaa laivoja, joilla nuori morsian oli tuotava Ruotsiin.
Kuninkaan sisar, rouva Margareeta Vaasa (Hojan kreivin puoliso) sai toimekseen lähteä noutamaan prinsessaa.
Häntä seurasi joukko muita ylhäisiä rouvia ja neitejä, kuten Margareeta rouvan oma tytär, suloinen Brigitta Joakimintytär (Brahe) ja kaunis Brigitta Eerikintytär (Lejonhufvud) sekä kuninkaan sisarenlapsi, Ebba Vaasan ja Loholmin herran Eerik Abrahaminpojan tytär.
Kuninkaan marski Lauri Siggenpoika sekä Birger Niilonpoika (Grip), Kustaa Olavinpoika (Stenbock) ja useita muita Ruotsin etevimpiä ritareja lähetettiin niinikään noutamaan kuninkaallista morsianta.
Heinäkuussa tapahtui lähtö, mutta vastatuuli pidätti ruotsalaiset laivat viikkokausia matkalla. Tästä syystä tahtoi Lauenburgin hovi siirtää kotimatkan toiseen vuoteen, mutta siitä taas ei kuningas tahtonut kuulla puhuttavan; hän sanoi pitävänsä sitä kauppojen purkamisena. Morsian sekä hänen äitinsä, sisarensa ja useita muita rouvia ja herroja läksi siis matkalle elokuun lopulla.
Valtakunnan herrat ja miehet olivat jo sitoutuneet kokoamaan hopeaa ja lahjoja tätä juhlaa varten, jotta "hänen armonsa heille kaikille olisi suosiollinen herra, joka heidän kaikkien parasta tahtoo".
Pappien ja kirkkojen piti myöskin ottaa osaa keräykseen.