— Kas, kas!… Se on varmaankin tuo, joka on mustassa puvussa ja joka puhuttelee Margareeta rouvaa.
— Sehän on vanha ämmä… ei, kai se on tuo tuossa edessä…
— Mutta sehän seisoo ihan vaiti.
— Ja vieressä on toinen, joka on ihan hänen näköisensä. Kai he ovat sisarukset.
— Mutta eihän hän vastaa mitään.
Laiva tuli jo ihan likelle rantaa. Kuningas oli vetäytynyt taaksepäin, sekä hän että hänen herransa paljastivat päänsä ja katselivat vilkkumatta laivaan.
Silta laskettiin rannalta ja sen päälle levitettiin sinikeltainen peite.
Herra Lauri Siggenpoika likeni silloin erästä pitkää naista, lausui hänelle jotakin ja osoitti kuningasta.
Naisen kasvoille levisi heikko puna ja syvällä niiauksella vastasi hän kuninkaan tervehdykseen.
Seuraavana hetkenä Kustaa herrojensa saattamana astui kannelle.