— Amen, hurskas sisar.
He erosivat kumpikin haaralleen, toimiakseen saman päämäärän hyväksi ja se päämäärä oli Kustaan karkoittaminen.
Ture herra läksi seuraavana päivänä Länsigötlantiin neuvottelemaan ystäviensä kanssa.
Ensinnä kävi hän tervehtimässä Niilo Klaunpoikaa. Se oli vanha, katolismielinen herra, joka aina kokosi ympärilleen pappeja, mutta hänellä oli tytär, jonka sanottiin taivuttavan tahtonsa alle jokaisen, joka vaan joutui hänen likeisyyteensä.
Hän oli hyvän ja lujaluontoisen näköinen nainen, noin 40 vuoden iässä. Kosijoita hänellä oli ollut yllin kyllin, mutta hän vastasi heille, että talo tarvitsee isännän ja koskei isä jaksa pitää isännän virkaa, niin hänen täytyy olla siinä, sillä pappien käsiin ei talo saa joutua niin kauvan kuin hän elää.
Kerrottiin että Ture Jönsinpoikakin oli aikonut kosia häntä, mutta hän oli liian alhaista sukuperää, jotapaitsi ei neiti ehkä olisi huolinut hänestä. Mutta aina kun Ture Jönsinpoika matkusti maatiloilleen, kävi hän hänen isäänsä tervehtimässä.
Tällä kertaa tapasi hän siellä koolla tavallista suuremman pappisseuran.
Adela neiti asteli heidän joukossaan täyttämässä heidän maljojaan, mutta hän oli suuttuneen näköinen.
Ture herralle soi hän vain niukan tervehdyksen ja virkkoi:
— Tänne te sovitte!