— Voi! huudahti tyttö ja kätki kasvot käsiinsä. Margareeta rouva oli ollut niin likellä, että hän oli kuullut kaikki.
— Kas niin, Margareeta, lausui Kustaa, — nyt on tyttäresi tehnyt tunnustuksensa. Sulje hänet nyt syliisi ja siunaa häntä!
— Tämä tulee niin odottamatta, sanoi Margareeta.
— No, kutsunko tänne ritarin?
— Ei, ei, minun pitää puhua mieheni kanssa…
— Ei ole tarpeellista, eihän hän ole tytön isä ja tuskin hän ruvennee vastustamaan minun tahtoani.
— Hänen suurin ilonsa on tietysti täyttää se… muutaman päivän perästä…
— Nyt heti; huomenna tapahtuu kihlaus!
— Huomennako?
— Niin! Kas niin, keskustelkaa nyt asiasta!