— Menen sitte ulkomaille ja viivyn poissa viisi vuotta.

— Silloin olen minä kahdenkymmenen ja sinä kahdenkymmenenkahden vuoden vanha.

— Unohdatko sinä minut sinä aikana?

— En, minulla on hyvä muisti.

— Margareeta, sinä tiedät että sinua rakastan.

— Kyllä, olethan sen sanonut.

— Rakastatko sinä minua?

— Kysynpä äidiltä.

— Ei, sinun täytyy itsesi vastata!

— Niinkuin et sinä tietäisi, että sinusta pidän.