Wullenwewer ja Meyer saivat siten erinomaisen tilaisuuden sekaantua pohjoisvaltojen asioihin ja kääntää ne itsensä ja Lyypekin eduksi.
He rakensivat suurensuuria suunnitelmia: he anastavat valtaansa koko Itämeren ja ottavat Lyypekin voimalle tueksi Helsingörin ja Helsingborgin, Bergenin Norjassa ja Kalmarin ja Ölannin Ruotsissa sekä Gottlannin.
Nämä lujat linnoitukset tulevat tukemaan Hansakaupunkien valtaa. Ja uudet kuninkaat, jotka hansalaiset aikovat asettaa sekä Tanskaan että Ruotsiin, tulevat luovuttamaan heille nämä paikat.
* * * * *
Niinkuin tiedämme, oleskeli nuori Svante Sture Lauenburgin likeisyydessä, kuninkaan apin luona.
Maunu herttua oli hiljainen, hyvä mies, joka ei milloinkaan ollut tahtonut herättää huomiota maailmassa.
Katarina rouvan kädessä olivat ohjakset, vaikka herttua sai kantaa hallitsijanimeä.
Käydessään Tukholmassa häissä, oli rouva Katarina kiinnittänyt huomionsa nuoreen Stureen. Ja ajatellen, että hänestä ehkä saattaisi koitua vaarallinen kilpailija hänen vävypojalleen, oli hän valinnut juuri hänet, pyytäessään että kuningas lähettäisi jonkun nuoren jalosukuisen Lauenburgiin kasvatettavaksi.
Kustaa kiitti ja Svante läksi matkaan.
Ei siellä hänen mielestään tosin ollut niin paljon oppimista, mutta hän oli tottunut mukaantumaan muiden tahtoon ja hiljaisella, miellyttävällä käytöksellään voitti hän kaikkien mielet.