— Minun ei olisi pitänyt näyttää sitä sinulle… hän kirjoittaa asioista, joita ei hän tunne.

Kreivi asteli levottomana edestakaisin.

— Ihminen ei mielellään luovu sellaisista eduista, mutisi hän.

— Kustaa antaa sinulle vielä parempia; minä kirjoitan…

— Tahdon päästä riippumattomaksi! ja kreivi polki jalkansa maahan.
— Riippumattomaksi hänestä ja… Kreivi iski silmänsä Margareetaan.

— Ja minusta, äänsi hän hiljaa ja nousi, lähteäkseen huoneesta.

— Sinä et anna minulle rauhaa!

— Minä menen nyt!

— Huomenna palataksesi?

— Ei, minä en palaa.