Mutta kun kaupunkilaiset tämän huomasivat, rupesivat he valleilla veisaamaan ilolauluja.
Ruotsalaiset luulivat sitä pilkanteoksi ja pyysivät vimmastuneina saada tehdä kolmannen rynnäkön.
Herra Juhana suostuikin.
Mutta tätä myrskyä eivät porvarit uskaltaneet odottaa; portit avautuivat ja ruotsalaiset miehittivät kaupungin, joka paikalla sitoutui tunnustamaan Kristian III hallitsijaksi. Jaakko Bagge tuli kaupungin päälliköksi.
Juhana Turenpoika marssi nyt Varbergiin ja käski linnan antautua.
Sen komento oli uskottu tanskalaiselle raatiherralle, joka heti vastasi Turenpojan kehoitukseen tekemällä ankaran hyökkäyksen; mutta häntä kohtasi miehuullinen vastarinta ja kadotettuaan paljon väkeä, täytyi hänen vetäytyä takaisin kaupunkiin. Kaikki satamassa olevat laivat poltettiin ja Juhana herra jatkoi piiritystä suurilla murtokoneilla.
Kristofer oli sillaikaa ollut Hallannissa, mutta saatuaan tietää, että ruotsalaisten sotavoima oli valloittanut Halmstadin ja polttanut Laholmin, piiritti Varbergia ja uhkasi Skånea, lähetti hän sinne kiireesti niin paljon väkeä kuin suinkin taisi luovuttaa Seelannista.
Lyypekistä saapui Meyer, tuoden muassaan neljä fennikaa sotamiehiä.
Hojan kreivi toi viisi fennikaa ja joukon ratsuväkeä.
Pormestari Yrjö Mynster Malmöstä toi kolme fennikaa ratsuväkeä mainitusta kaupungista ja Landskronasta.