— Se on sillä lailla, sanoi talonpoika, — että kyllä me pitäjäläiset olemme tyytyväiset kuninkaaseemme, mutta tuo Lauri Laurinpoika haukkuu häntä ja sanoo, että te, mestari, oikein voitte selittää meille kummoinen hän on.
— Voitteko te kieltää, että hän ahdistaa kristinoppia ja tahtoo poistaa sen?
— Meillä on nyt niin hyvä pappi, jonka kuningas itse on asettanut virkaan, ja hän saarnaa niin, että sydän rinnassa hyppii, vieläpä ruotsin kielellä.
— Ettekö tiedä, että se on paavia vastaan?
— Mutta Jumalaa vastaan ei se totta maar olekkaan.
— Ettekö tiedä, että pyhä isä on Jumalan sijainen maan päällä?
— Niinhän sitä sanotaan, mutta hän, totta maar, ei taida tietää, mitenkä täällä talonpoika elää.
— Olkoon sen asian kuinka tahansa, puuttui puhumaan toinen miehistä, — mutta me tahtoisimme tietää, minkätähden täällä liikkuu niin pahoja huhuja kuninkaasta. Onhan hän vapauttanut meidät tanskalaisten ikeestä ja omin korvin olen kuullut, miten lempeästi hän puhuu.
— Niillä puheilla hän teidät kietoo pauloihinsa, mutta ajatelkaa, miten suuria veroja hän teiltä vaatii.
— Minä kuulin hänen sanoneen, että se tapahtuu valtakunnan neuvoston suostumuksella.