— Saanko ottaa jonkun avukseni? kysyi hän nöyrästi.
— Kyllä, ota kaksi palvelustyttöä, sillä sinulle tulee paljon työtä.
Margareeta niiasi ja oli jo lähtemäisillään, kun Ebba rouva huusi hänet takaisin.
— Tule tänne Margareeta!
Hänen tultuaan tarttui Ebba rouva molemmin käsin hänen päähänsä, suuteli hänen otsaansa ja lausui:
— Jumala sinua siunatkoon, rakas tyttäreni! Kas nyt saat mennä!
Margareeta näytti sangen hämmästyneeltä, mutta hän totteli paikalla.
Märta ei koskaan ollut nähnyt äitinsä suutelevan ketään sisaruksistaan, enempää kuin itseäänkään. Sentähden hän, suu auki hämmästyksestä, jäi äitiin tuijottamaan. Mitähän kummaa oli tapahtunut?
Ebba rouva oli kiireesti kuivannut silmänsä ja ojentaen avainta
Märtalle, virkkoi hän nyt:
— Mene jyväaittaan, ota puoli pannia vehnäjauhoja ja neljännes pannia ruisjauhoja. Taikinat ovat tänään valmistettavat. Mene sitte juomakeittiöön ja hanki hyvää hiivaa… mutta älä ota liian paljon.