Sitte kutsutti rouva luokseen rengit ja piiat; he saivat toimekseen ottaa esiin tapetteja ja kaikellaisia peitteitä suurista kirstuista. Parhaimmat huoneet valmistettiin tietysti kuninkaalle, seinät peitettiin tapeteilla ja penkeille levitettiin peitteitä. Keskelle lattiaa laskettiin suuri matto ja komean nojatuolin eteen pantiin suuri karhuntalja, päineen, käpälineen.
Kun Ebba rouva oli saanut huoneet järjestetyiksi mielensä mukaan, läksi hän itse viinikellariin ja otti sieltä joukon pulloja, jotka antoi hovimestarin haltuun.
Sitte sulki hän omin käsin kellarin oven ja pisti avaimen muiden avainten joukkoon taskuunsa.
Kaikki huoneet toimitettiin ja lattiat vahattiin. Mutta kun Ebba rouva oli saanut koko talonsa väet työhön, noudatti hän sydämensä ääntä ja läksi Margareetan luo.
Pöydät olivat täynnä pikareja, suuria kynttiläjalkoja, ruoka- ja juomamaljoja, ja iloisesti nauraen ja jutellen istuivat tytöt hankaamassa ja harjaamassa astioita.
Vaikka olivatkin ylpeitä ja ylhäisiä, kohtelivat aateliset tähän aikaan palvelijoitaan sangen ystävällisesti: he tanssivat, huvittelivat ja tekivät työtä heidän kanssaan, ikäänkuin he olisivat olleet heidän vertaisiaan.
Palvelijat taas ylpeilivät herrasväestään, jakoivat heidän ilonsa ja huolensa ja palvelivat heitä uskollisesti halki elämän monien vaiheiden.
Yli kaksi vuotta oli jo kulunut siitä, kun Brigitta neidin häitä vietettiin Ekebergassa. Silloin olivat hopeat viimeksi olleet käytännössä ja kun ne nyt taas otettiin esiin, niin luulivat palvelijat sen tietävän, että samallaiset juhlat olivat tulossa.
Mutta kuka olisi niissä sulhasena?
Huhuttiin kyllä, että Anna neiti menee naimisiin herra Aksel Bjelken kanssa, mutta nämä juhlat varmaankaan eivät tarkoita häntä, vaan Margareeta neitiä.