— No tee se uudestaan, sitä on niin hauska kuulla!

— Kertokaa Sven Elfinpojan muorista, joka löi häntä leipälapiolla selkään.

— Ei, vaan siitä, kun hän oli olkikuormassa!

— Oletteko kuulleet laulua siitä retkestä? Margareeta rupesi laulamaan ja pian yhtyivät lauluun tytötkin:

"Kyösti kuningas olkikuormassa, hei sutarallaa
Taalainmaalle vietiin, hei sutarallallaa,
Ja Juutit korjasi luunsa, hei sutarallaa."

Laulavien äänet olivat nuorteat ja laulu tuli sydämen pohjasta.

Mutta Ebba rouvan sydän paisui ilosta ja ylpeydestä, kun hän ajatteli, että hänen Margareetastaan tulee kuninkaan puoliso ja uskollinen elämänkumppani!

Laulun loputtua pyyhki hän salaa silmänsä ja virkkoi:

— Kerroppa Margareeta alusta, kun hän pääsi vankeudesta.

— Niin, kertokaa, kertokaa!